Urakointiasennus M. Raution pitkäaikaisin hitsaaja-asentaja on monitaituri Marko Ainali

Halli on täynnä tavaraa, kaikki hyvässä järjestyksessä. Sieltä löytyy joukko työntekijöitä, joiden keltaisten takkien selässä lukee Rautio. Miehet ovat kokoontuneet huoltopisteen ympärille, ja ryhmän keskeltä löytyy Marko Ainali. On tyypillinen hallityöpäivä Urakointiasennus M. Rautiolla, työmaaasennusporukka huoltaa ja kunnostaa kalustoa, joka ei ole sillä hetkellä työmaalla.
Joukon keskeltä hyväntuulisesti esiin tuleva Marko kieltäytyy kättelemästä ja näyttää käsiään
“Mulla on niin likaset kädet, että parempi kun ei kätellä”, hän nauraa samalla, kun kävelemme viihtyisään kahvihuoneeseen.
Aluksi ihan jotain muuta kuin nyt
Urakointiasennukselle Marko muistelee tulleensa 24 vuotta sitten. Tosin aivan erilaiseen työhön kuin mitä hän nyt tekee. Alunperin kirvesmieheksi opiskellut Marko kouluttautui työn ohella muun muassa hitsaajaksi. Kun tämä piilossa ollut taito selvisi työnjohdolle, hänen työnkuvansa muuttui yrityksen tiluksien rakentajasta ja kunnostajasta työmaille hitsaaja-asentajaksi. Tästä työnkuvan muutoksesta on lähes 20 vuotta, hän muistelee.
“Aika menee niin äkkiä, kun on niin monipuolista työtä”, hän päivittelee,
mutta samalla jatkaa, että työn monipuolisuus on myös se suurin syy, miksi tästä työstä tykkää. Jokainen työmaa on aina erilainen ympäristö sekä myös työsisällöltään. Työmaapäivät sisältävät hitsausta ja teräsrakenteiden asentamista, milloin missäkin päin Suomea.
“Reissuhommat ovat oma maailmansa”
“Reissuhommat ovat aivan oma maailmansa”, Marko sanoo.
Kun samalla porukalla reissataan ympäri Suomea, ja asutaan samassa majoituksessa, niin on tärkeää, että kaikki tulevat toimeen keskenään. Ihmisten kanssa toimeen tuleminen on tärkeä ominaisuus reissuhommissa. Marko muistelee hymyssä suin Markun kyselleen silloiselta työporukalta kuinka Marko tulee toimeen heidän kanssa. Nykypäivänä Marko on se, jolta kysellään uuden tulokkaan sopivuudesta työporukkaan, hän naurahtaa iloisesti. Nyt on pitkään ollut jo sama porukka, joka on hyvin hitsautunut yhteen. Välillä tarvitaan extrahitsaajia, mutta heidän on helppo tulla mukaan porukkaan.
Markon tyypillinen työpäivä alkaa klo seitsemän aamulla, mutta varsinkin työmaareissuihin on varattava aikaa myös välimatkoille. Eli aikaisia aamuja.
“Etelässä on kyllä hyvät väylät kulkea, mutta äkkiä siellä tulee isojakin välimatkoja”, Marko toteaa.
Työmaat ovat usein monen päivän työputkia, varsinkin meluesteitä tehdessä. Työmaalle päästessä työtä jatketaan edellisenä iltana tehdyn suunnitelman mukaan. Selkeä työnjako tapahtuu paikalla olevan työnjohdon mukaan. Työntekijöiden työautoissa on kaikki työkalut, mitä työmailla tarvitaan. “Ne kulkevat kätevästi työmiehien mukana”, Marko summaa.
“Työpäivän päätteeksi teen yleensä aina ruuan meidän majoituspaikassa”, Marko kertoo. Ruoanlaitto rentouttaa työpäivän päätteeksi. “Ja aina sitä jotain sarjaa tai leffaa tulee katsottua illalla”, hän jatkaa. Nuorena hän kertoi harrastaneensa jousiammuntaa kymmenkunta vuotta, mutta työt katkaisivat säännöllisen harjoittelun, joten kovien tavoitteiden saavuttaminen oli haastavaa. Välineet häneltä yhä löytyvät, joten kenties paluu harrastuksen pariin on vielä edessä.
“Tämä on fyysistä työtä, jossa askeleita kertyy, etenkin meluesteitä rakennettaessa”, hän kertoo.
Fyysinen työ pitää hänet kunnossa, mikä tekee myös metsästys- ja kalastusharrastuksista vaivattomampaa.
“Ei se aina herkkua ole”
Merkittävimmäksi työmaaksi Marko ilmoittaa Uumajan sillan pelastusoperaation. Haastavat työolosuhteet tekivät tästä projektista yhden mieleenpainuvimman työmaan. 40 metrin korkeudessa tehtävä sillan katkaisu ja 17 metriä pitkän osan kuljetus ja hitsaaminen rannalla sekä osien takaisinnosto ja yhteen liittäminen vaatii tarkkaa työn- ja turvallisuuden suunnittelua, ja ennen kaikkea kylmäpäisyyttä työntekijöiltä
“Se on jännittävää, olla korkealla”, Marko muistelee edelleen vaikuttuneena puolitoista vuotta kestänyttä projektia.

Valokuvaus taitaa olla Markon tämän hetkinen piilossa oleva taito! Kuva: Marko Ainali
“Ei se aina herkkua oo. Se on sellaista sään armoilla olemista”, hän toteaa vakavammin. “Räntäsateessa hitsata ylöspäin, niin siinäpä sitä karaistuu”, Marko jatkaa.
Sään armoilla olemisen vastapainoksi hän mainitsee hyvät työkaverit. “Ei muuten jaksais”, hän toteaa. “Meillä on kyllä hyvä porukka!”, tulee spontaani jatko.
Uransa aikana Marko on nähnyt ja tehnyt niin monenlaista projektia, että hänellä on valtava tietopankki tietojen soveltamiseen. “Kyllä se on tämä oma paikka, en vaihtaisi paikkaa”, hän tuumaa, kysyttäessä kenen kanssa hän haluaisi vaihtaa rooleja. Työn monipuolisuus sopii hänelle hyvin.
Työyhteisön mukavimpana perinteenä hän mainitsee vapaaehtoiset pikkujoulumatkat. “Vaikuttavin reissu oli se, kun Italiassa pääsimme tutustumaan challenge-sarjan Ferrareihin ammattikuljettajien opastuksella”, Marko muistelee innostuneena.
